Olenko urbaani jäärä?

Ulkona sataa ja kesä antaa odotuttaa itseään. Kaupungilla kesäterassit kököttävät tyhjinä, pöydät vettä valuen. Sade onneksi pitää katupölyn poissa, tosin, jos saisin valita niin mieluummin aurinkoinen katupölypäivä, kuin kalsea sade. Kuitenkin paljastuneet koiranjätökset ja runsaat roskat lumen alta esiin tulleiden pensaikoiden juurella kertovat, kesä on tuloillaan. Lujalla uskolla varustettuna odotan, että Vappuna pääsemme grillaamaan tuttaviemme rivitalon pihaan. Siellä urbaani kevät repeää toimeliaaksi ja riehakkaaksi. Siitä alkaa kaupunkilaisen kesä.

Tämän ihanan ajatuskuvioni katkaisi keskustelu kesästä ja mökille menosta. Tässä euforisessa kaupungin kesän odotuksessani eteeni marssitettiin ajatus, kuinka mainio asia on omistaa mökki maalla. Mökkiä kuvattiin toimeliaisuuden ja rentoutumisen ihanaksi symbioosiksi, henkiseksi tilaksi, jossa ladataan voimavaroja koko tulevaa talvikautta varten. ”Kesällä pitää mennä mökille, muuten ei jaksa talvikautta”, kuulin todettavan. Ajattelin laukaista jotain nasevaa, mutta muistin, että olen urbaanina oliona tällaisen keskustelun ulkopuolella.'

Mökkikesäkeskustelu jatkui, mutta minun mieleni vaelsi muualla. Järvenrantaidyllin sijaan ajatuksiini nousi, miten kuuma kesäkatu, luo ihanan hiostavan kaupunkifiiliksen. Ilmastoimaton asuntoni hehkuu ja kesän lämpö tuntuu tukahduttavalta. Ja ei ole hyttysiä! Mahtava argumentti kaupunkikesälle! Ei ole hyttysiä. Päätinkin käyttää tätä naseva oivallusta kommenttiini mökkilomailusta. ”Kaupungissa ei ole hyttysiä” kuulen sanovani. Keskustelu mökkikesän ihanuudesta keskeytyy. Tulee hiljaisuus ja minuun katsotaan hyvin hitaasti ja kuin yhdestä suusta tulee toteamus, ”Entäs sitten, eihän sinulla ole mökkiäkään”. 

Miten helposti minun valistunut mielipiteeni sivuutettiin. Jäin varjoon ja minun urbaanin lomailun ylistykseni sammui heti alkuunsa ja mitätöitiin. Oivalsin, miten tärkeää olisi omistaa mökki, vaikka siellä ei kävisikään, ihan vain sen takia, että voi osallistua keskusteluun ja olla erimieltä mökkilomailun rentouttavuudesta ja viehättävyydestä. Tämä ajatus alkoi hiertää mieltäni. Pitääkö hankkia mökki, jotta voi keskustella ja puolustaa sitä, että kesä kaupungissakin voi olla todella antoisaa? Pohdinnan paikka.

Ari/päätoimittaja

Haluamme Helsinkiin lisää loft-asuntoja!

Olen jo pitkään pohtinut, miksi meillä on niin vähän loft-asuntoja? Ulkomaisia asumis- ja sisustusohjelmia katsellessa huomaa usein, että asuntojen muoto ja tunnelma on aivan erilainen kuin suomalainen peruskaksio. Nopeasti havaitsee myös sen, että asunto on tehty muualle kuin perinteiseen asuintaloon. Tila on tyypillisesti avara, korkea, valoisa. Se on myös muunneltavissa fiiliksen mukaan. Tavallista on, että tilassa näkyy alkuperäisiä rakenteita, kuten paljasta betonia tai tiiltä. Useasti tilaa elävöittävät myös näkyvissä olevat vanhat putkirakenteet ja metallisäleet. Myös hissi kertoo talon menneisyyden. Ja tällaiseen tilaan syntyy viihtyisä ja persoonallinen asuinmiljöö.  

Omaperäinen tilankäyttö on loft-asunnoille tunnusomaista.

Ikkunasta, joka saattaa olla myös lasitiiltä, seuloutuu hämärä valo ja maisemaa ei näy. Toisaalta näkyvä maisema voi olla upea meri- tai jokimaisema. Joskus ulkonäkymä on ränsistynyt vanha teollisuusalue. Näissä kaikissa on kuitenkin oma spirittinsä.

Olinkin hyvin ilahtunut, kun silmiini osui arkkitehti Anna Kyyhkysen ajatuksia mahdollisuuksista rakentaa enemmän loft-asuntoja myös Suomessa. Hän korosti erityisesti, että pääkaupunkiseudulla on nyt melko erikoinen tilanne kiinteistöjen suhteen. Uutta rakennetaan jatkuvasti, mutta samanaikaisesti on tyhjän panttina jopa miljoona neliötä vanhaa toimistotilaa ja teollisuuskiinteistöjä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pääkaupunkiseudun tyhjistä neliöistä saataisiin rakennettua esimerkiksi 10 000 uutta asuntoa ja samalla katettaisiin kahden vuoden asuntotarve. Palveluasuntoja voitaisiin rakentaa enemmänkin, sillä asuntojen keskimääräinen koko on yleensä tavallisia asuntoja pienempi. Tämän asian huomioiminen puoltaa mielestäni hyvin sitä, miksi loft-asuntojen runsaanpaa rakentamista pääkaupunkiseudulla olisi syytä vakavasti pohtia.

Toki täytyy myöntää, että alussa saattaa olla haasteellista tottua siihen ajatukseen, että vanhan tutun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu. Esimerkiksi vanha teollisuusrakennus saattaa olla monen ihmisen entinen työpaikka ja se saattaa mieltyä aivan muuksi kuin viihtyisäksi asuintaloksi. Mutta yleensä ajan mittaan, kun silmä tottuu muutokseen, ollaan tyytyväisiä, että rakennukselle on annettu uusi elämä. Ja yleensä asukkaat ovat viihtyneet.

Myönteistä pohtimani kehityksen kannalta on myös se, että Asuntomessut Helsingissä 2020 -projektin yhteydessä suunnitellaan loft-asuntotuotannon lisäämistä, yhtenä uutena, urbaanina asuntomuotona. Kiinteistön muuttaminen uuteen käyttöön on toisaalta kuitenkin monitahoinen projekti. Siinä saattaa vierähtää helposti useampikin vuosi. Talon käyttötarkoituksen muutos on kaavoituskysymys ja aina myös taloudellinen investointi. Merkittävää on myös rakennuksen muuntojoustavuus, eli miten vaivattomasti se muuntuu toiseen käyttötarkoitukseen.

Koska selvitettäviä asioita on paljon, onkin hyvä, että liikkeellä ollaan jo nyt. Olisi järkevää kartoittaa sopivat teollisuusrakennukset, kauppakeskukset ja toimistotilat jotka soveltuvat asuinkäyttöön. Avata keskustelu näistä ja etsiä kiinnostuneita rakentajia ja investoijia sekä madaltaa mahdollisuutta muuttaa tällaisten rakennusten käyttötarkoitusta. Näin, ehkä muutamien vuosien päästä, minunlaiseni urbaani kansalainen saa nauttia myös Helsingissä loft-asumisen riemuista.

Ja lopuksi hieman faktaa:

Loft-asunnolla tarkoitetaan asumiskäyttöön muunnettua tilaa, joka sijaitsee alun perin muuhun käyttöön tarkoitetussa rakennuksessa, esimerkiksi tehtaassa, varastorakennuksessa tai muussa liikerakennuksessa

Miksi toimistotiloja ja teollisuuskiinteistöjä on niin paljon tyhjillään?

- Rakennuksen ominaisuudet: vanhat rakennukset eivät välttämättä enää vastaa nykykäyttäjien vaatimuksia ominaisuuksiltaan ja olosuhteiltaan.

- Sijainti: rakennuksen sijainti on saattanut muuttua huonoksi liiketoiminnan kannalta. Useimmat käyttäjät haluavat tilat hyvien liikenneyhteyksien varrelta.

- Tarpeellisuus: esimerkiksi toimistorakennus saattaa käydä liian isoksi ajan mittaan. Työ on muuttunut liikkuvammaksi ja työtilojen käyttö on aikaisempaa tehokkaampaa, joten samalle työntekijämäärälle riittää pienempi neliömäärä.

(lähde: arkkitehti Anna Kyyhkynen, Pöyry Oy)

Ari/päätoimittaja

Mies pursuu intoa ja tietoa

Suomalaisista yhä suurin osa haluaa asua omakotitalossa, siksi pientalon rakentaminen on edelleen monen haaveena. Näin keväällä etsitään tontteja ja selaillaan talomallistoja ja punnitaan kustannuksia. Halutaan rakentaa omaa pesää, siis aika keväistä puuhaa, jota myös muuttolinnut tekevät. Ja mies kokee, että tämä soidintanssi myös hänen pitää suorittaa.

Kun kesä saapuu käydään taas messuilla, katsomassa, ihmettelemässä ja ihailemassa miten toiset rakentavat. Tätä kutsutaan asumisen trendeihin tutustumiseksi ja samalla luodaan uskoa itseensä. Mies vannoo mielessään, taloja katsoessaan, että kyllä minäkin tällaisen pytingin rakennan.

Rakentamista suunnittelevalle kaikki tieto on tarpeen. Vaikka rakentaminen vaatii ammattilaisia niin suunnitteluun kuin toteutukseen, on rakennuttajalla itsellään oltava riittävästi tietoa päätöksiensä pohjaksi. Ja tätä tietoa suomalaisella miehellä on! Omat tavat, harrastukset ja elämisen arki ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat siihen, millaisessa talossa tuntuu hyvältä asua. Ja jokainen haluaa, että uusi talo on juuri se omien unelmien talo. Mies haluaa oman ”Eskon puumerkkinsä” näkyvän uudessa talossaan, eli on ihan oma tekemä.

Oma haasteensa on, että nykyrakentamisessa on paljon vaihtoehtoja. Kaiken takana häilyy vaade ekologisuudesta, ympäristöystävällisyydestä. Hiilijalanjäljet ja energiatehokkuus kuuluvat myös itseään kunnioittavan uudisrakentajan pohdintavalikkoon. Tosiasia tietysti on, että energian hinta kohoaa ja siksi talojen energiankulutusta pyritään vähentämään ja hallitsemaan. 

Matalaenergiarakentaminen tai pyrkimys pystyttää passiivitalo, mahdollisesti jopa energiaa tuottavaan pientalon rakentaminen, on muodikas tendenssi uudisrakentamisessa. Nämä haasteet suomalainen mies kohtaa ylväästi, netin ääressä tutkien ja punniten vaihtoehtoja. Lopuksi hän kokee valaistuksen ja tekee päätöksensä. Ja se on aina oikea, etenkin jos naapuri kysyy.

Suomalainen asuminen ei kuitenkaan ole arvoiltaan paljoa vuosien saatossa muuttunut. Oma yksityisyys ja rauha ovat niitä, mitä edelleen haetaan, vaikka tontit pienenevät ja rakentaminen tiivistyy. Kotini on yhä pienempi linnani, vesihautaa ei enää ole ja naapuri ei ole edes muurin takana, vaan harva orapihlaja-aita toimii tonttien rajana. Mutta tämän esteen takaa, voi hyvin kutsua naapuri huurteiselle ja puhua hänen kanssaan rakentamisesta. Noin miesten kesken.

Rakentamisen teknistyminen ja yhä suuremmat kustannukset ovat kuitenkin tuoneet haasteita ja siksi pientalon rakennusprojektin hallinta on tärkeää. Hyvin suunniteltu ja toteutettu rakentaminen on tae siitä, että uudessa kodissa viihdytään ja myös siitä, etteivät rakennusprojektin kustannukset karanneet ja että avio-onni jatkuu myös valmiissa, uudessa kodissa. Suomalainen kaukokatseinen mies kuitenkin uskoo itseensä projektin hallinnassa ja tuntee myös parisuhteen kiemurat, joten näihinkään karikoihin omakoti-projekti ei kaadu.

Suomalaiseen sielunmaisemaan kuuluu tällainen, oman talon rakentamisen miehuuskoe. Minusta se on ihailtavaa. Mies ottaa vastaan haasteen ja käy tuntemattomaan. Se mahdollisuus suomalaiselle miehelle suotakoon, tarttua lapioon ja vasaraan tai nykypäivänä kai naulaajaan - ja johan torppa nouse.

Kunnia siis kaikille näille oman rakentamisen urhoollisille pioneereille.

Hieman kateellisena, kerrostalossa asusteleva Ari/päätoimittaja 

PS. Pyydän anteeksi naispuolisilta lukijoilta/rakentajilta mieskeskeistä näkökulmaa, mutta mies se on kun rakentaa, tai ainakin uskoo, että oman talon rakentaminen oli puhtaasti hänen oma ideansa.

Singin´in in the Rain

Asuntoinfo blogaa ja häärää netissä

Pitkin viikkoa ovat blggarimme esittäytyneet ja kuten olette huomanneet, meitä on koossa aikamoinen porukka. Letkeästä huumorista ja itseironiasta huolimatta, kaikki ovat myös alueensa asiantuntijoita. Otamme kantaa, arvioimme, arvostelemme ja meiltä voi kysyä myös neuvoja. Ja aina löytyy myös viisaampia, joilta voimme kysyä. Mottomme on: Mitä emme tiedä, siitä otamme selvää!

Tällä hetkellä, yllätysyllätys, puuhastelemme sosiaalisen median ja liikkuvan kuvan, eli tässä tapauksessa videoiden parissa. Sivustoillamme on nyt myös liikkuvaa kuvaa ja tässä lähdimme haastamaan vaativaa nettimaailmaa. Pyrkimyksenämme on, että lopputulos on mahdollisimman hyvä. Tekniikkaa ja osaamista voidaan kehittää, mutta kaiken takana on kuitenkin aina ammatillinen osaaminen. Meillä on ollut onni saada tiimiimme mukaan Jokisen Ismo, jonka loistava ammattitaito on auttanut meitä alkuun. Tämä on helpottanut suunnattomasti välttämään alun sudenkuopat ja mahdollistanut, sanoakseni, ”liikkuvaan junaan hyppäämisen”.

Olen itse kokenut, näin aikkarimiehenä, todella mielenkiintoiseksi nähdä asioita myös kameran edestä ja takaa. Aina pitää ottaa uusia haasteita ja meidän tiimimme on uskaliaasti lähtenyt tekemään uusia asioita. Facebookista näkyy usein, kuinka paljon tunnetta, intohimoa ja onnistumisen elämyksiä voi näiden uusien juttujen tekemiseen liittyä. Mukavaa on myös palaute ja kommentit. Ne auttavat meitä viemään asioita oikeaan suuntaan.

Asuntoinfon osalta, lehtenä, olemme alusta alkaen pyrkineet tuomaan esille asioita ja ideoita, jotka ovat viihdyttäviä ja informatiivisia. Puhumme usein arjessa toteutettavista unelmista. Hieman designiä, hieman fiilistelyä ja paljon ekologisuutta, taloudellisuutta ja kestävää kehitystä. Eväitä, joita arjen sisustaja ja rakentaja tarvitsevat, mutta tyylikkäästi. Allways dignity, kuten Gene Kelly sanoo elokuvassa, Singin´in the Rain. Siis arvokkaasti lukijaa kunnioittaen.

Toivomme myös, että tässä kehitystyössä myös lukijat kantavat kortensa kekoon. Sivuiltamme tulee jatkossa löytymään, nettilehden ja uutisten lisäksi, kivoja kilpailuja, informatiivisia videoklippejä ja muuta mukavaa. Kaipaamme myös lukijoiltamme kommentteja, juttuvinkkejä ja ideoita.

Sitten vakavampaan osuuteen. Pääsiäinen on tulossa. Se on suurimmalle osalle suomalaisista loma- ja vapaa-aikaa. Olen kuin Ruben Stillerin ”Moraalinvartija” ja kehotan teitä kaikkia, aivan hävyttömästi, nauttimaan ja iloitsemaan Pääsiäisen ajasta. Hiljentykää ja syökää mämmiä. Nauttikaa ulkoilusta ja syökää lammasta. Virkistäytykää odottamaan Vappua!

Hyvää Pääsiäistä kaikille!

Ari/päätoimittaja

Saimaalla

 Hanget laskevat ja talot nousevat loma-asuntomessualueella Saimaa Gardensissa. Alueella on tavattu myös muuta elämää.

Tervetuloa Asuntoinfon blogiin

Asuntoinfo-lehti on ilmestynyt jo toistakymmentä vuotta. Näinä vuosina aikakauslehtien maailma on ollut murroksessa. Perinteinen painettu lehti, eli printtimedia, on menettänyt asemiaan suhteessa sähköiseen mediaan. Erityisesti internet, tai kuten usein sanotaan, nettimaailma on tullut osaksi informaation, tiedonvälityksen ja sosiaalisen kanssakäymisen maailmaa. Tätä asiaa ei voi kiistää ja vaikka printtimedia onkin säilyttänyt asemansa varsin hyvin, etenkin aikakauslehtien osalta, on lähes jokainen lehti esillä jonkinlaisena nettiversiona tai ainakin omilla, lukijaa palvelevilla nettisivustoillaan. Jokainen lehti on luonut nettiin oman näköisensä sivusto, jolla se pyrkii palvelemaan lukijoitaan antamalla lisätietoa tai laajentamaan aineittensa käsittelyä. Tärkeää on luonnollisesti myös ajankohtaisuus, joka esimerkiksi meillä Asuntoinfossa, on hyvin tärkeä seikka miksi me olemme nyt kehittämässä ja uusimassa netti-ilmettämme.

Osana tätä uutta ilmettä on uusi blogi -palstamme. Siinä toimittajamme ja ”vieraskynät” kommentoivat ja kertovat mitä uutta, ajankohtaista tai sykähdyttävää on sisustamisen, rakentamisen ja asumisen maailmassa on tapahtunut tai tapahtumassa. Tarkoituksena on rakentaa foorumi, josta löytyy ideoita ja ajatuksia, kertoa tapahtumista, joita tulee ja myös mitä niistä jäi käteen.

Lehden päätoimittajana pyrin kommentoimaan sitä mitä ajassa liikkuu, erityisesti mikä liittyy asumiseen ja rakentamiseen. Pidän kuitenkin mieleni avoimena ja nostan esille myös yleisemmin esiin yhteiskuntamme onnistumisia ja myös seikkoja jotka ovat vähemmän menestyksekkäitä. Aina kannattaa kysyä miksi.

Nyt kevään aika tarkoitukseni on käsitellä mm. asuntomessujen ja loma-asuntomessujen rakentamista ja antia. Pyrin myös antamaan panokseni energiakeskusteluun ja yleensä seikkoihin, joilla saneerausta ja uudisrakentamista ohjaillaan.
Netissä siis häärää koko Asuntoinfon toimittajajoukko. Näin siis täältä löytyy kommentteja ja tarinaa kuten lehdestämmekin.

Myös kissani on kiinnostunut asumiseen ja sisustamiseen liittyvistä asioista, tässä arvioinnin kohteena kiinalainen ruukku.

Tervetuloa Asuntoinfon blogimaailmaan.

Nettiterveisin
Ari Martinaho
päätoimittaja

PS. Meidät löytää myös Facebookista!