Lapsetontakin lapsettaa

Vietin eilisen aamun Lastehuone.fi liikkeen avajaisissa. Kyseessä on Espoon Suomenojalla sijaitseva lastentarvike liike joka on aiemmin sijainnut pienissä tiloissa siellä Gigantin lähettyvillä. Nyt on pakko sanoa, että vaikka en itse mikään lapsi-ihminen olekaan, enkä välttämättä osaa ajatella tuotteita kaikkein käytännöllisimmältä kannalta juuri sen takia, jäin silti silmät suurina ihmettelemään kaikkea mitä liikkeen sisältä löytyi.

PikkuMira nosti päätään sisälläni, siis se pikkutyttö joka minä joskus olin, ja ihasteli mageita prinsessahuoneita joiden katossa roikkui vaaleanpunainen kristallikruunu. Se pikkutyttö mietti, että kuinka siistiä olisi ollut leikkiä pikkuveljen kanssa merirosvohuoneessa tai nukkua majasängyssä. Hehkutusta voisi jatkaa esimerkiksi keinuhevosilla joita myymälän valikoimasta löytyi useampia. Parasta kuitenkin oli se, että kyseessä ei ollut pelkästään vauvoille tai edes leikki-ikäisille suunnattuja juttuja, vaan kokonaisuuksista löytyi ihan hyvin esimerkiksi teinin huoneeseen sopivia juttuja.

Vitriini ja tavaroiden merkitys

Loppuvuodesta lehdistötiedotteet käsittelevät lähinnä uutustuotteita jotka sopivat sinne pukinkonttiin. Muutaman tiedotteen kohdalla olen miettinyt, että pitäisikö se välittää suorinta tietä esimerkiksi poikaystävälleni alleviivauksilla varustettuna. "Haluaisin tämän tässä värissä" otsikolla? Vietin viime viikolla syntymäpäiviäni ja järjestin juhlat tästä syystä varmaankin ensimmäistä kertaa elämässäni. Yllätyin siitä, kuinka paljon sain lahjoja ja vielä enemmän siitä, kuinka hyvin ystäväni minut tuntevat. Eräs rakas ystävättäreni antoi minulle Mariskoolin tummassa värissä, omistin ennestään kirkkaita ja ilahduin lahjasta kovasti. En voi sietää turhaa krääsää, asioita joilla ei ole mitään merkitystä, tai funktiota, haluan että kaikilla tavaroilla kodissani on jokin tarkoitus ja syy olla olemassa.

Silti olen aikamoinen hamsteri ja välillä tavaroista luopuminen on vaikeaa. Ristiriitaista, tiedän! Siksi tykkäänkin kovasti purkeista ja purnukoista joihin voin asetella nätisti esimerkiksi lempikoruni, karkkeja, pähkinöitä tai vaikkapa kosmetiikkaa. Viimeksi mainittua kerääntyy kotiini älyttömiä määriä, sillä kirjoitan vapaa-ajallani lifestyle-blogia jonka yksi osa-alue on myös kosmetiikka. Aiemmat mariskoolit on varattu huulimeikkejä varten ja mietin vielä, että mitä haluan tähän uuteen sijoittaa. Pienet luomivärit ehkä? Tai ripsivärit?

Takaisin kuitenkin siihen alkuperäiseen aiheeseen, nimittäin niihin tiedotteisiin tuotteista jotka sopivat lahjaksi. Iittalan Vitriini-tuoteperhe on saanut lisäyksiä. Vitriinin päämateriaali on lasi, osaan niistä on yhdistetty puuta ja metallia. Sarjan uutuusmateriaalit ovat korkki ja durat. Omaa silmääni miellyttää kirkas yhdistettynä korkkiin ja ajatukseni laukkaavatkin tällä hetkellä kotona, mietin mitä kaikkea jemmaisin näihin purkkeihin. Luultavasti nappikorviksia, sillä ne ovat ärsyttävästi aina kadoksissa, tai sitten niiden takaosat ovat kadoksissa.

Virkattu vihainen lintu

Hyvää maanantaita kaikille! Viimeisten viikkojen aikana on tullut ihan hirmuinen määrä lunta ja alkaa vaikuttaa siltä, että saamme todellakin sen kuuluisan valkean joulun. Koska mennään hieman yli puolen kuun, voisin veikata että osalla on vielä se kuuluisa joululahjapaniikki edessä. Novita Oylta tuli tänään aamulla hauska sähköpostilinkki virkattuun tonttulakilla varustettuun Angry Birds-lintuun.

Vaikka itse en olekaan aikoihin enää käsityöjuttuja tehnyt arvostan kovasti sitä, jos joku jaksaa ja erityisesti osaa tehdä jotain itse. Itse tehdyt lahjat ovat jotenkin persoonallisempia ja henkilökohtaisempia, kuin ostetut. Ehkä se johtuu siitä, että itsetehtyyn lahjaan uppoaa helposti aina monta tuntia aikaa. Tässä nyt ohje tonttulakkilintuun, sama ohje löytyy myös linkin takaa ja Novitalta kannattaa tiedustella jos on jotain ongelmia ohjeen toteuttamisen kanssa.

Virkattu Angry Birds™ -punainen lintu

Koko: ympärys noin 40 cm ja korkeus noin 12 cm

Langanmenekki: Novita 7 Veljestä (549) punainen vajaa 100 g, vähän (060) beigeä, (278) oranssia ja (011) valkoista

Virkkuukoukku: Novita nro 3–3½ tai käsialan mukaan

Muut tarvikkeet: mustaa ja valkoista askarteluhuopaa, vanua täytteeksi ja kulkunen tonttulakkiin.

Tiheys: 20 ks = 10 cm

Linnun vartalo

Kierrä punainen lanka kerran sormen ympäri ja virkkaa näin muodostuneeseen renkaaseen:

1. krs: 10 kiinteää silmukkaa (ks). Virkkaa kerrokset spiraalina eli siirry suoraan seuraavalle kerrokselle.

2. krs: virkkaa 2 ks jokaiseen s:aan = 20 ks.

3. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 20 ks.

4. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *–* vielä 9 kertaa = 30 ks.

5. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 30 ks.

6. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan* toista *–* vielä 14 kertaa = 45 ks.

7. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 45 ks.

8. krs: *2 ks, 2 ks seuraavaan s:aan* toista *–* vielä 14 kertaa = 60 ks.

9. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 60 ks.

10. krs: *2 ks, 2 ks seuraavaan s:aan* toista *–* vielä 19 kertaa = 80 ks.

11.–21. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 80 ks.

22. krs: *3 ks ja jätä 1 s väliin*, toista *–* vielä 19 kertaa = 60 ks.

23.–30.krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 60 ks.

31.–33. krs: *3 ks ja jätä 1 s väliin*, toista *–* krs loppuun.

34. krs *1 ks ja jätä 1 s väliin*, toista *–* loppuun asti, mutta täytä vartalo vanulla ennen kuin reikä on kokonaan umpeutunut.

Mahan beige läiskä

Kierrä beige lanka kerran sormen ympäri ja virkkaa näin muodostuneeseen renkaaseen:

1. krs: 10 ks. Virkkaa kerrokset spiraalina eli siirry suoraan seuraavalle kerrokselle.

2. krs: virkkaa 2 ks jokaiseen s:aan = 20 ks.

3. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 20 ks.

4. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *–* vielä 9 kertaa = 30 ks.

5. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 30 ks.

6. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan* toista *–* vielä 14 kertaa = 45 ks.

7. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 45 ks.

8. krs: *2 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *–* vielä 14 kertaa = 60 ks.

9. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 60 ks. Katkaise lanka ja ompele läiskä linnun alaosaan.

Nokka

Virkkaa oranssilla langalla 25 kjs ja sulje ympyräksi 1 ps:lla.

1.–5. krs: virkkaa 1 ks jokaiseen s:aan = 25 ks.

6. krs: *1 ks ja jätä 1 s väliin*, toista *–* loppuun asti. Katkaise lanka. Täytä nokka vanulla ja ompele se lintuun oikealle paikalle.

Tonttulakki

Kierrä punainen lanka kerran sormen ympäri ja virkkaa näin muodostuneeseen renkaaseen

1. krs: 5 ks. Virkkaa kerrokset spiraalina eli siirry suoraan seuraavalle kerrokselle.

2. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *–* vielä kerran ja virkkaa 1 ks = 7 ks.

3. krs: *2 ks seuraavaan s:aan, 1 ks*, toista *–* vielä 2 kertaa, 2 ks seuraavaan s:aan = 11 ks.

4.–6. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 11 ks.

7. krs: *2 ks, 2 ks seuraavaan s:aan* toista *–* vielä 2 kertaa, 2 ks = 14 ks.

8.–9. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 14 ks.

10. krs: *2 ks seuraavaan s:aan, 2 ks*, toista *–* vielä 3 kertaa, 2 ks seuraavaan s:aan ja 1 ks = 19 ks.

11.–12. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 19 ks.

13. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *–* vielä 8 kertaa, 1 ks = 28 ks.

14.–15. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 28 ks. Vaihda työhön valkoinen lanka.

16.–17. krs: 1 ks jokaiseen s:aan = 28 ks. Katkaise lanka.

Ompele kulkunen lakin huipulle ja kiinnitä lakki ommellen linnun päälaelle.

Viimeistely

Leikkaa huovasta silmät [valkoinen pallo, hieman isompi musta pallo (joka tulee valkoisen alle silmien mustaksi ulkoreunaksi) ja pieni musta pallo]. Leikkaa myös kulmakarvat ja peräpäähän töyhtö. Liimaa/ompele huopaosat paikoilleen.

Ohje ja kuva: © 2009-2012 Rovio Entertainment Ltd. Rovio and Angry Birds are trademarks of Rovio Entertainment Ltd. All rights reserved.

Kaakelikeskus ja 50 ideaa

Kaakelikeskus tekee välillä sisustajan elämän vallan helpoksi, nimittäin uutiskirjeen tilaajia ilahdutetaan välillä hauskoilla laatoitusideoilla. Ideat on koottu pdf:ksi jota pääsee selaamaan tästä linkistä (huomaathan, että pdf:nä lukemiseen tarvitset esimerkiksi Adobe Readrin), mutta kokosin kuvista teille myös hauskat kollaasit.

 Laattoja kannattaa käyttää rohkeasti niin kokonaisten pintojen, kuin pienten yksityiskohtienkin korostamiseen ja päällystämiseen.

Kodin laattapintoja suunnitellessa kannattaa myös pitää mielessä, että laattoja on tänä päivänä satoja erilaisia. Esimerkiksi yllä olevasta kollaasista  voi bongata upeat puulta näyttävät laatat jotka oikeasti ovat kuitenkin nimenomaan laattoja.

 Laattat sopivat myös muualle, kuin pelkstään keittiöön ja kypytilaan, niitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi autotallissa ja lattiapinnoissa.

Ihana uutuus teenystäville!

Nyt on pakko hehkuttaa, että olin aika innoissani tänään aamulla kun avasin sähköpostini ja siellä oli tiedote koskien Arieten ja Liptonin yhteistyötä. Juon teetä valehtelematta ehkä noin viidestä seitsemään kuppia päivässä. Viikonloppuisin hieman vähemmän, mutta kuitenkin ihan todella paljon. Erityisesti juon vihreää ja valkoista teetä, mutta myös musta tee uppoaa paremman puutteessa.

Mitä se tiedote sitten koski tarkemmin ottaen? Lipton by Ariette teenkeittimiä tietenkin! Mallistosta julkaistiin kaksi tuotetta tänään joista erityisesti ensimmäinen sai sydämeni sykkimään. Kyseessä on Hauduttava Lipton by Ariette 2894 teenkeitin. Siinä pystyy veden lämpötilna ja haudutusajan säätämään etukäteen. Teenkeitin sisältää aidon lasikannun joten perinteitä kunnioittaen on valmistettu tämä ihanuus.

Suuret teenkuluttajat tietävät, että tärkeintä on veden kuumuuaste, kun aletaan hifistelemään teen suhteen. Yhtä suuri merkitys on myös haudutusajalla. Mikäli jompikumpi näistä on väärin, onnistutaan helposti turmelemaan herkimpien teelajien hienoimmat aromit ja tee maistuu kitkerälle. Perinteinen musta teehän taas vaatii nimenomaan sen lähes kiehuvan veden. Malli 2894 on loistava juuri meille, jotka haluamme nauttia erilaisista teeladuista, sillä lämpötila voidaan säätää helposti 70°C-100°C väliltä. Myös haudutusaikaan voidaan vaikuttaa reippaasti, sillä säätömahdollisuudet vaihtelevat puolesta minuutista kahdeksaan.

Ne jotka vasta tutustuvat teelajikkeiden ihanaan maailmaan ilahtuvat siitä, että käyttöohjeiden mukana tulee myös ohjeistus eri teelajien tarpeista veden lämpötilan teelehtien määrän ja haudutusajan optimoisimeksi. Eipä voisi teen nauttimista enää helpommaksi tehdä!

Teelehdet laitetaan kätevään suodattimeen, joka on irrotettava ja siten helppo puhdistaa. Laitteessa on myös toiminto, jonka avulla tee pysyy lämpimänä 20 minuuttia. Keittimellä voi valmistaa kerrallaan yhden litran teetä, jolla minäkin pärjään jo hetken aikaa hihi.

Tässäpä oiva vinkki sinne pukinkonttiin!

Teidän joulumuistojanne

Samalla kun olette osallistuneet noihin joulukalenteriarvontoihin, olette saaneet jakaa meidän kanssamme joulumuistojanne ja tervehdyksiänne. Niitä on tullut ihan tajuton määrä, tuhansittain rehellisesti sanoen ja olemme täällä niitä lueskelleet sitä mukaan, kun olette niitä kanssamme jakaneet. Vaikka en itse todellakaan ole jouluihminen sanan perinteisessä merkityksessä olen rehellisesti nauttinut kovasti siitä, että olen saanut lukea tarinoitanne.

Ajattelin tähän nyt kerätä teille luettavaksi muutamia, myöhemminhän olisi tarkoitus palkita "paras" joulumuisto. Pakko myöntää, että näitä lukiessa on välillä hymyilyttänyt, välillä ehkä vähän itkettänytkin. Erityisesti tämän listan viimeisenä oleva muisto lämmitti omaa mieltäni. Muistakaa pitäkää toisistanne huolta, myös joulun aikaan.

Lähde

*En lapsena kirjoittanut varmasti yhätäkään kirjetta joulupukille, jossa ykköstoiveena ei olisi ollyt koira. Oikeaa koiraa ei niihin aikoihin meidän kuitenkaan ollut mahdollista ottaa. Paras joulumuistoni onkin joululta, jolloin sain lahjaksi jättimäisen koirapehmolelun. Sinä jouluna kuvatulla videolla onkin nähtävissä joka otoksessa ainakin kaksi taustahahmoa: yksi hyvin iloinen pikkutyttö juoksemassa ympäriinsä uuden koiransa kanssa.

*Jouluaattona 19 vuotta sitten sain kuulla odottavani kauan toivomaamme vauvaa, paras joululahja ikinä. 

*Joulutervehdys joka on hyvin jäänyt mieleeni on kun tapasin oikean joulupukin Rovaniemellä, kun olin noin kahdeksan vuotias. Se oli sen ikäiselle pojalle tosi iso juttu, kun Se Oikea Joulupukki toivotti kädestä pitäen hyvää joulua!

*Kun saimme poikani kanssa MTV3:sen Joulukeräyksestä 500 markkaa, sillä sitten ostettiin paljon ruokaa ja joululahjoja. Olin ollut pitkään työttömänä, joten siitä lahjasta tuli kyyneleet silmiin, niin kiitollisuudesta, että meitäkin köyhiä autettiin saamaan Hyvä Joulumieli.

Edelleen joulumuistoja ja tervehdyksiä pääsee kirjoittamaan samalla, kun osallistuu joulukalenteriarvontoihin osoitteessa: www.asuntoinfo.fi

Sesongeista ja vähän joulukalenterijuttuakin!

Toimittajana työskentely on siitä kummallista, että aina pitää osata katsoa tietyllä tavalla eteenpäin. On vaikea nauttia juuri tästä hetkestä, sillä seuraavan sesongin tuotteet tungetaan postiluukusta sisään, ne täyttävät sähköpostin ja kurkkivat edustajien olan takaa ennenkuin on ehtinyt edes tajuta että mikä sesonki on juuri nyt meneillään.

Keväällä ja alkukesästä fiilisteltiin jo tulevaa joulua, mietittiin kuusenkoristeita ja kransseja. Nyt kun joulu on oikeasti ovella, ihan muutaman päivän päässä mietitään täällä jo kevättä ja kesää. Viimeisen parin kuukauden aikana olen rampannut showroomeilla ihmettelemässä tulevan kevään/kesän värejä ja kuoseja (pastellia tulossa, keltaista ja harmaata erityisesti), kuunnellut joululaulujen sijaan linnunlaulua, syönyt mansikoita ja melonia.

Lähde

Olen aina ollut sitä ihmistyyppiä joka katsoo eteenpäin, puskee elämässä kohti jotain, minä olen se joka vihaa jumittamista ja paikallaanoloa. En pysty istumaan viittä minuuttia paikallani hermostumatta ja ajatus rentoutuslomasta hiekkarannalla ahdistaa, koska siellähän ei ole mitään tekemistä. Mutta toisaalta välillä tuntuu, että puolen vuoden tai muutaman kuukaudenkin eteenpäin katsominenkin tuntuu hassulta. Varsinkin kun pitäisi jakaa teille lukijoille ajankohtaista tietoa ja samalla koittaa elää vapaa-ajalla juuri tässä hetkessä eikä kesähelteillä touhottaa hauskoista tonttumukeista tai talven pakkasilla Pentikin upeista papukaija-kuoseista.

Nyt pysynkin ihan tässä ajassa ja hetkessä ja muistutan, että meillä on hauska joulukalenteri käytössä nettisivuilla. Upeat yhteistyökumppanimme ovat valinneet tuottevalikoimistaan tuotteita teille arvottavaksi ja kaksi onnekasta ihmistä onkin jo palkittu ainakin hiilihapotuskoneella ja kylpylälipuilla. Arvontoja suoritetaan joka ikinen päivä aina aattoon asti, joten käykääpä kaikki kurkkimassa mitä niiden luukkujen takaa löytyy.

ASUNTOINFON JOULUKALENTERIIN PÄÄSET TÄSTÄ

Home is where my books are

Nyt kun eilen päästiin vähän fiilistelemään sitä joulua, vaikka en siitä niin hirveästi pidäkään, niin ajattelin kaivaa teille yhden oikeasti tosi kivan asian joka liittyy siihen. Nimittäin kirjat. Olen lapsesta asti rakastanut kirjoja, vaikka lukemaan opettelu taisi olla yhtä helvettiä koko perheelleeni. Kun kuitenkin opin lukemaan en ole laskenut kirjoja enää kädestäni.

Kasvoin pienellä paikkakunnalla Turun vieressä ja meillä oli kaksi kirjastoa joista toinen, pienen pieni sivukirjasto oli hyvin lähellä kotiani. Systemaattisesti etenin lukien ensin lastenkirjat, sitten nuortenkirjat ja lopulta aikuistenkirjat runoista lähtien. Rakastuin viidennellä luokalla tulisesti fantasiakirjallisuuteen ja siitä asti olenkin intohimoisesti lukenut seikkailuista niin lohikäärmeiden, kuin tonttujenkin joukossa.

Yläasteella innostuin pohjapiirroksista ja sisustuskirjoista. Piirtelin unelmatalojeni pohjapiirrustuksia ja sijoittelin erilaisia huonekaluja pitkin piirrustuksia. Mietin tapetteja ja maaleja. Sen jälkeen tulivat tietokirjat: musiikki, historia, julkkikset ja kaikki mahdollinen. Jossain vaiheessa luin avaruudesta ja noituudesta.

Tänä päivänä jos joku kysyy, että millaisista kirjoista pidän ja vastaan rehellisesti, että luen ihan kaikkea laidasta laitaan, saan usein vastaukseksi silmien pyörittelyä. Ei kukaan lue kaikkea. Mutta minä oikeasti luen. Samaan aikaan minulla saatta olla kesken poliittisesti kantaaottava kirja, kasvisruokailuun liittyvä kirja, chicklit kirja ja vaikkapa kotimaista runoutta sisältävä kirja. Rakastan kaikkia kirjoja tasapuolisesti, välittämättä siitä millaiset kannet niillä on.

Joskus olen sanonut, etten lue huonoja kirjoja. Haluaisin ajatella sen vieläkin olevan totta, ei ole huonoa tarinaa, on kylläkin huonoja kertojia. Kaikkia meistä ei ole tarkoitettu kirjailijioiksi ja on surullista kuinka paljon huonoja tarinankertojia päästetään maailmalle tänä päivänä.

Ja miten tämä kaikki liittyi siihen kuuluisaan jouluun? No jouluna voin hautautua peittojen alle, ottaa viereeni suklaarasian ja kerätä toiselle puolen vinon pinon kirjoja. Uppoutua tuntikausiksi uusiin maailmoihin, taistella örkkejä vastaan ja siinä sivussa rakastua tulisesti Manhattanin vilskeessä, se on jotain mistä en halua ikinä luopua.

Ahdistava joulu

Täällä blogin puolella on ollut kovin hiljaista viime aikoina, kiire on pitänyt meidät toimituksen jäsenet tiukasti kiinni painetussa lehdessä ja nettielämä on jäänyt vähän rappiolle. Vuoden viimeinen numero, eli lehti numero viisi, lähti maanantaina painoon ja saadaan sieltä varmaan ensi viikon alussa. Minulle tämä tarkoittaa jälleen kerran huikeasta stressitaakasta luopumista ja sitä, että voin hetken aikaa hengähtää ennenkuin alan stressaamaan IDEAkirjaa ja ensi vuoden ekaa numeroa. Sitä ennen olisi tiedossa kuitenkin esimerkiksi meidän porukan pikkujoulut huomenissa ravintola Farangissa.

Lähde: weheartit.com

Olen ollut niin kiireinen duunin kanssa, että en ole ehtinyt edes kierrellä mitään sisustusliikkeitä, tai kauppoja ylipäätään viime aikoina. Stockan jouluikkunan sentään kävin kurkkimassa viime sunnuntaina poikaystäväni kanssa. Ei tunnu yhtään siltä että joulu tulee, kun ikkunasta ulos katsoessa näkee pelkkää mustaa ja kuraa. Mulle joulun tulo on alkanut aina siitä, kun näen ensimmäinen jouluisen Coca Cola-mainoksen telkkarista. Tänä päivänä en ehdi hirveästi telkkaria edes katsella, mutta onnistuin sattumalta näkemään sen viime lauantaina. Silti ei ole joulufiilistä, mihin se on kadonnut?

Lähde: weheartit.com

Tuntuu että mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän on sitä joulufiilistä. Joulu on alkanut itseasiassa ahdistaa minuua, kaikki se kiire, stressi ja panikointi mitä siihen liittyy on alkanut kuristaa kurkkua joka vuosi enemmän ja enemmän. Ainoa asia josta olen joulussa nauttinut on se, että se on ollut yksi niitä harvoja hetkiä koko vuonna, kun perheeni on kasassa, saman katon alla. Tänä vuonna niin ei ilmeisesti ole ja se surettaa. Tuntuu kuitenkin turhalta alkaa luomaan omia jouluperinteitä vielä tässä vaiheessa, sillä kaipaan edelleen, lähes kolmikymppisenäkin, äitini seuraa jouluna. Ajatus siitä, että viettäisin joulun ystävieni kanssa on ihana, mutta en tiedä pystyisinkö siihen.

Herättääkö joulu teissä ajatuksia, tunteita, odotuksia tai jotain muita fiiliksiä?

Ringi calls ja IVANA

Viime perjantaina suuntasin alkuiltapäivästä Helsingin Bio Rexiin IVANA helsingin ja Sundukan yhteiseen lanseeraustilaisuuteen. Paikalle oli kerääntynyt mukava joukko niin toimittajia, kuin muutamia blogaajiakin. Kutsun perusteella oli selvinnyt, että kyseessä on jonkinalisen mobiili appin lanseeraustilaisuus, mutta sen enempää en asiasta sitten tiennytkään.

Juontajana toimi aina yhtä kaunis Anne Kukkohovi ja paikalle oli saapunut myös IVANA helsingin upea Paola Suhonen. Olen aiemminkin IVANAN tapahtumissa ollut, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun Paola oli itse paikalla. Kuvia tapahtumasta löydät esimerkiksi Ringi Calls:in Facebook sivuilta.

Mistä sitten oli kyse? Ringin ideana on tehdä hieman erilaisia puheluita, saada niihin hiukan yksilöllisempää tatsia. Ota kuva älypuhelimellasi, liitä se Ringi palveluun, kirjoita vaikkapa lyhyt tervehdys ja soita ystävällesi. Ystäväsi puhelimen näytöllä välkkyy nyt ottamasi kuva ja näkyy kirjoittamasi tervehdys ennenkuin hän vastaa puhelimeen. Sinäänsä oikein hauska idea, mutta itse aloin miettiä käytännöllisyyden kannalta. Onko minulla aikaa räpsiä kuvia ennen soittoa? Toisaalta taas itse käyttäisin palvelua vaikkapa sellaisessa tilanteessa, että olisin ostamassa esimeriksi huonekaluja yhteiseen kotiin ja toinen osapuoli ei pääsisi mukaan. Ottaisin kuvan tuotteesta johon olen tykästynyt ja soittaisin Ringin kautta niin, että hän näkisi ostokseni jo enennkuin vastaa puheluuni.

Tapahtumassa lanseerattiin myös Paolan ohjaama ja suunnittelema Ringin mainosvideo jonka pääset katsomaan tästä klikkaamalla: KLIK KLIK. Suosittelen katsomaan, koska pätkä ei ole kovin pitkä, mutta sitäkin tunnelmallisempi.

Suomalaisia tuoleja

Heippa pitkästä aikaa sinne ruudun toiselle puolelle! En ole ehtinyt tänne Asuntoinfon blogin puolelle mitään pohdintoja näpytellä, sillä tässä ollaan painettu hirveällä puhinalla kasaan tulevaa kolmosnumeroa, jotta pääsen sinne viime kerralla haaveilemalleni lomalle heinäkuussa. Ja nyt alkaa näyttää sen verran hyvältä, että ehdin avata tämän ruudun ja kertoa teille muutamia juttuja....

Olin viime viikolla Finnish Desgin Shopin pop up storen avajaisissa, erään toimittajakollegani kanssa. Pop up storessa oli esillä myös suomalaisia design-tuoleja joita testailimmekin ahkerasti istuen koko illan. Tuolit muistuttivat minua siitä, että työpöydälläni on jo pitempään ollut eräs kirja jonka haluan teillekin esitellä. Kyseessä on Wsoy:n julkaisema Muotoilun aarteet Suomalaisia tuoleja-kirja.

Kirja on selkeä läpileikkaus suomalaiseen designiin, keskittyen nimenomaan olenaisiin eli niihin tuoleihin. Se kertoo tuolien valmistustiedot sekä esittelee niiden suunnittelijoita ja valmistajia. Ihan loistava kirja! Olen useampana päivänä jäänyt selailemaan sitä, miettien joidenkin tuolien kohdalla, että mistä sen muotokieli on saanut inspiraationsa ja mitä suunnittelijan päässä on liikkunut (ihan hyvässä mielessä) ja miten hän on päätynyt juuri sellaiseen ratkaisuun.

Pop up storen avajaisisa oli tosiaan useampia näistä tuoleista testattavana ja juuri tuolien kohdalla voi helposti huomata, että design-tuote ei ole pelkkä koriste, vaan nimenomaan käyttöesine. Oma suosikkini on jo useamman vuoden ollut Eero Aarnion legendaarinen Pallo-tuoli, ehkä saan sen joku päivä ihan omaan kotiini.

Kesälukemistoa ja loman odottelua

Toukokuun vedellessä viimeisiään alkaa ihmisillä olla kesälomakuviot mielessä. Osa ystävistäni on jo aloittanut loman vieton, mutta itse lomailen vasta heinäkuussa. Mikään ei kuitenkaan estä tutustumasta lomalukemistoon jo nyt, jos sillä saisi hiukan jo näin etukäteen lomafiiliksestä kiinni.

Jokin aika sitten katsoimme poikaystäväni kanssa Pussikaljaelokuvan. Asia on sinäänsä mainitsemisen arvoinen, sillä emme ikinä katso kotimaisia elokuvia, suurin osa niistä on vain yksinkertaisesti masentavia. Tämä oli kuitenkin poikkeus joka vahvisti säännön koska hihittelin elokuvalle ja sen kepeydelle koko ajan. Sain myöhemmin kuulla, että ystävieni mielestä se ei ollut ihan yhtä viihdyttävä, mutta väliäkös tuolla. Tämä elokuvaelämys oli siinäkin mielessä poikkeava, etten ollut etukäteen lukenut kirjaa johon se perustuu. Rakastan kirjallisuutta ja luen kirjoja todella paljon, joten yleensä olen lukenut kirjat jo kauan aikaa ennen, kuin niistä tulee elokuva.

Pussikaljaromaani ilmestyi työpöydälleni ehkä puolitoista viikkoa elokuva-illan jälkeen. Pyörittelin sitä hetken käsissäni ja mietin, että noinkohan siinä on oikeasti sitä samaa fiilistä, kuin elokuvassa oli. Vein kirjan kotiin ja se odotteli pari iltaa sänkyni vieressä, ennenkuin tartuin siihen lukeakseni. Ja onneksi tartuin! Kirjan fiilis oli hersyvä, kerrontatapa pitkästä aikaa raikkaan erilainen ja se sai minut palavasti kaipaamaan nuoruuteni kesiä Turun Puolalanmäellä ja Vartiovuorenmäellä. Sillä vaikka kirja ja elokuva sijoittuvatkin Kallioon, on se puistofiilis sama kaupungista riippumatta. Ja pakko mainita, että Majuri, hahmo kirjasta ja elokuvasta sai sydämeni sulamaan olemalla vain niin surkean suloinen.

Heinäkuussa voittekin lähteä bongailemaan minua Kallion puistoista. Luultavasti minulla on mukanani piknik-eväät, Pussikaljaromaani, korvissani soi musiikki nappikuulokkeista, silmiäni suojaavat aurinkolasit ja nenäni on palanut. Jos näet minut, tule moikkaaman ja tuo mukanasi nopat, sillä mitäpä muuta Kalliossa voisi tehdä, kuin heittää noppaa? Jos sinä tuot nopat, lupaan tarjota sinulle mansikoita.

Vaatehuone -huone kuin putiikki

Vaatehuone, oma oikea huone vaatteille ja kengille on varmasti joka ikisen naisen unelma. Pohjaa tälle luovat esimerkiksi Sex and the city -leffat joissa Mister Big rakennutti Carrielle kenkähuoneen sekä lukemattomat walk in closetien kuvat netissä.

Mistä lähteä liikkeelle, kun alkaa rakentamaan omaa unelmien vaatehuonettaan? Valitse vaatehuoneen värit mahdollisimman neutraaleiksi jotta kengät ja vaatteet saavat ansaitsemansa huomion osakseen. Mieti miten haluat vaatehuoneen jakaa; järjestätkö vaatteet kenties värin mukaan, vai vaatekappaleittain (hameet, farkut, suorat housut, mekot jne jne) omille rekeilleen. Mitä kaikkea haluat ylipäätään vaatehuoneessa säilyttää? Kenkiä, vaatteita, koruja, asusteita, laukkuja.

Tangoilla järjestystä

Vaatehuonetta kannattaa lähteä miettimään ylhäältä alaspäin. Vaaterekit tai tangot ovat kätevä tapa saada vaatteet siististi esille. Niitä ei kuitenkaan kannata kiinnittää katonrajaan, sillä silloin vaatteita on käytännöllisesti mahdoton ottaa. Mieti yläkaappeja, tai jos kyseessä on pieni tila johon kaivataan ilmavuutta irtohyllyjen asentamista rekkien yläpuolelle. Näin voit varastoida vaatehuoneeseen myös muita (lakanat, pyyhkeet, juhlakoristeet jne) tavaroita joille ei välttämättä ole säilytystilaa. Matalille vaatteille, kuten neuleet, puolihameet yms ei tarvita kovin paljon pystysuunnassa roikkumatilaa joten voit parhaassa tapauksessa sijoittaa kaksi tankoa allekkain. Jos haluat kuitenkin ilmavuutta tilaan harkitse lipaston hankkimista tangon alle.

Enemmän pituussuunnassa tilaa tarvitsevien vaatteiden (mekot, housut, farkut) alle ei välttämättä kannata laittaa mitään, mutta mikäli tila sitä vaatii kannattaa niiden alle sijoittaa muutama tarkkaan harkittu kenkäpari. Mielellään tietenkin sellaiset parit joita käytät kyseisten vaatteiden kanssa.

Kaikki vaatteet eivät ole välttämättä sen näköisiä, että niitä haluaisi laittaa esille tangoille roikkumaan: esimerkiksi treenivaatteet ja kotivaatteet voi hyvin viikata lipaston laatikoihin piiloon.

Kengät hyllyyn

Kengät ovat jälleen oma juttunsa. Kenkähylly on mainio vaihtoehto jos omistat usemman parin kenkiä. Hyllyt kannattaa sijoittaa niin, että kenkien ja yläpuolella olevan hyllyn väliin jää hieman ilmaa ettei hyllystä tule tunkkainen. Kenkähyllyä käytettäessä kannattaa toki muistaa että kengät, siinä kuin koriste-esineetkin keräävät pölyä. Jos haluat säilyttää kenkäsi niiden laatikoissa kannattaa ne sijoittaa esimerkiksi yläkaappien tilalle irtohyllyille sen mukaan, kuinka vähän niitä tulee käytettyä. Juhlakengät voit esimerkiksi oikein hyvin laittaa ylähyllylle, mutta arkikorkokengät kannattaa jättää helposti jalkaan napattavaksi.

Ylellisyyttä

Pientä luksusta vaatehuoneeseen saat valitsemalla sinne pehmeän maton. Valitse kuitenkin sen verran ohut matto etteivät korkokenkien korot uppoa siihen, sillä se vaikuttaa vaatteiden ja kenkien sovittelua. Osa vaatehuoneesta voidaan esimerkiksi laatoittaa jolloin korkokenkien kokeilu on mahdollista sekä pehmeällä, että kovalla alustalla. Muuta tärkeää somistukseen liittyyvää on rahi jolle voit istahtaa kenkiä pukiessasi ja jolle voit vaikka kasata vaattet joita mieti osaksi illan asua.

Vaatehuoneen valaistuksen ei myöskään tarvitse olla tylsä. Mieti kaunista kristallikruunua kattovaloksi tai hauskoja spotteja kohdennettuna lempivaatteeseesi, tai kauneimpaan kenkäpariin. Hae ideoita sisustukseen pienistä vaatekaupoista ja katsele miten niissä on vaatteet ja kengät aseteltu herkullisesti esiin. Mikset voisi laittaa kotona vaatteita esille samalla tavalla?

Hauska yksityiskohta vaatehuoneessa on vaatetorso joka voi esitellä vierailijoille lempivaatteesi. Niitä saa esimerkiksi Lohikarilta.

Korut lipastoon

Lipastojen sijoittelussa kannattaa jälleen miettiä mitä niihin laittaa sisälle. Farkkujen ja housujen lähettyvillä olevassa lipastossa kannattaa säilyttää esimerkiksi vöitä joita tulee niiden kanssa useasti käytettyä. Puvut ja kravaatit on hyvä säilyttää samalla puolella vaatehuonetta.

Lipasto jossa on lasikansi on hauska vaihtoehto korujen säilytykseen. Myöskin ihan perinteinen lipasto käy siihen kuitenkin vallan mainiosti. Voit tuunata itse oman korulaatikon vaikka vanhasta viehelaatikosta maalaamalla ja koristelemalla. Mikäli suti ei pysy kädessä löytyy kaikista tavarataloista vaihtoehtoja rasioihin jotka sisältävät lokeroita. Voit asettaa sellaisen keskelle lipastoa jolloin lempikorusi ovat sekä suojassa, että esillä. Korunaulat ovat myös hauska vaihtoehto varsinkin pitkille kaulakoruille.

Se kohta 01:34

Kuulen aina poikaystävältäni kommenttia siitä, että miten ihmeessä kiinnitän aina niin kumallisiin asioihin huomiota. Tiirailen kulkiessani esimerkiksi ihmisten kenkiä: niiden kuntoa, merkkiä, värejä, mallia ja sitä miten ihmiset niillä kävelevät. Muutenkin olen utelias luonne, kaduilla tallustellessani minusta on mukavaa vilkuilla sivusilmällä ihmisten koteihin. En ole kiinnostunut siitä mitä ihmiset kodeissaan puuhaavat, vaan sisustusratkaisuista ja hauskoista ideoista.

Asuin aiemmin Matinkylässä ja koiraa ulkoiluttaessa en voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, että erään talon seinustalla oli 12 ikkunaa, joista seitsemässä näkyi huoneessa riippuva klassikkovalaisin Lokki. Siinä sitten tuli mietittyä, että toivottavasti perheet eivät ole ajatelleet rakentavansa kovin yksilöllistä sisustusta.

Kaupoissa liikkuessanikaan en ikinä katso kokonaisuutta. Minulla on ystäviä jotka kiinnittävät huomiota kaupan yleisulkonäköön, he ovat niitä jotka ovat ns. somistusnatseja eivätkä asioi kaoottisissa liikkeissä. Minä sen sijaan harvemmin huomaan isoja kokonaisuuksia, saattaa olla etten huomaa isoja keltaisia alekylttejä ja hämmennyn kassalla, kun kerron saavani -25% alennusta "koska nyt on alekampanja". Ai on vai? Olen harhaillut kauppaan sen ihana pienen puisen rasian houkuttelemana ja keskittynyt siihen. Sivellyt sen pintaa ja ihaillut värejä. En ole kuullut edes kuulutuksia joissa kerrotaan megatarjouksista sillä kuuntelen aina yksin liikkuessani musiikkia.

On hauskaa huomata miten eri tavalla ihmiset huomioivat ympäristöään ja millaisiin asioihin kukin kiinnittää huomiota. Toinen kuuntelee laulun sanoja, toinen sen melodiaa. Minulle se pikkuriikkinen äänen värinä siinä biisin kohdassa 01:34 on juuri se juttu, mikä saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkärankaa ja pakottaa minut kuuntelemaan kappaleen uudestaan ja uudestaan.

Kirja: Sisusta tyylillä

Sisustuskirjoja pukkaa markkinoille tasaista tahtia, jokaiselle tyylille löytyy omansa ja useampia kappaleita. Rakastan kirjoja ja olen lukenut niitä laidasta laitaan siitä saakka, kun opin lukemaan. Äiti yritti rajoittaa lainojani siihen, että lainaisin kolme kirjaa viikossa, mutta kiersin ohjetta jättämällä osan lainatuista kirjoista pulpettiini kouluun (olisinkohan ollut neljännellä luokalla tuolloin?).

Tänäkin päivänä luen älyttömiä määriä kirjoja ja edelleen melkein mitä vaan. Luen paljon politiikkaan, aktivismiin ja kaikenmaailman maailmanparantamiseen liittyviä opuksia, mutta myös ihan hömppää, dekkareita ja esimerkiksi runoja (Arno Kotro on yksi lemppareistani). Sattuneesta syystä kirjahyllyyni (tai oikeastaan kirjakasaan, sillä en omista kirjahyllyä) on eksynyt vino pino sisustusopuksiakin.

Yksi niistä on Tammen julkaisema Sisusta tyylillä jonka ovat koonneet Holly Becker ja Joanna Copesticks. Heti kun avasin kirjan tiesin, että se nousee yhdeksi suosikikseni kautta aikojen. Vaikka tyylillisesti kirjan kaikki ideat eivät ole minua varten, tykästyin kovasti tapaan jolla kirja on koottu. Selkeä huonejako, ideat ja pohjapiirustukset auttavat luomaan selkeän mielikuvan siitä mitä kirjalla on haettu. Ideat joita se tarjoaa, ovat kuitenkin helppoja itsekin soveltaa.

Kirja ei koostu kuitenkaan pelkästään huonetilojen ideoista, vaan sisältää oikeastaan kaiken mitä sisustaja voi vain toivoa. Raamatun kokoluokkaa oleva opus aloittaa ihan alusta, lähtökohdasta: tila. Miten tyhjää tilaa kannattaa suunnitella, miten onnistut tilankäytössä jne. Myös yhden huoneen asunnot on huomioitu ja muut pienet tilat.

Myös erilaiset tyylit on käsitelty, joten luettavaa löytyy niin modernismin ystävälle, kuin sekatyylistä nauttivalle. Kaiken kaikkiaan Sisusta tyylillä on vihdoin opas joka ei mene pois muodista, vaan jonka pariin on mukava palata uudelleen ja uudelleen. Eikä pienimpänä syynä ole todellakaan se, että kuvat ovat aivan upeita. Useampaan otteeseen olen teksteihin ideoita hakiessani jäänyt vain selaamaan kirjaa työpöytäni ääressä.

Olohuone -muuntautumiskykyinen toimintakeskus

Olohuone, samoin kuin keittiö on yleensä kodin monitoimisin huone. Siellä vietetään iltaa perheen kanssa, mutta myös viihdytetään vieraita. Urheilustudiot, missistudiot, elokuvaillat, peli-illat ja muut vastaavat jotka keräävät enemmän ihmisiä kasaan, kuin kourallisen vietetään yleensä olohuoneessa Juuri siksi sen suunnitteluun kannattaa paneutua.

Olohuoneen tulisi olla nimensä mukaan juuri sitä: oleskelutila jossa voi rauhoittua kiireen keskellä ja hengähtää kaikessa rauhassa. Sen lisäksi siellä pitäisi olla tarpeeksi tilaa koko perheelle ja mahdollisesti vielä ystävillekin. Olohuoneen tulee olla muuntautumiskykyinen ja se tulee suunnitella elämistä varten.

Leluja ja sohvia

Lapsiperheessä pitää huomioida, että olohuone ei ole pelkästään aikuisten aluetta. Sinne tulee mahduttaa pelejä, leluja ja sinne sijoitetut huonekalut tulevat olla lapsiystävällisiä. Pestävät irtopäälliset sohvien päällä ovat hyvä ratkaisu, mutta niitä on yllättävän vaikea löytää. Hyvä vaihtoehto ovat viltit ja huovat, joilla sohvia voi suojata suurimmilta sotkuilta. Muista suojata sohvat aina tekstiilisuojalla ennen niiden käyttöönottoa ja säilyttää kotona tekstiilipuhdistusainetta vahinkojen varalle.

Sohvien ja tuolien sijoittelussa kannattaa huomioida, ettei television tarvitse olla kaiken keskipiste. Vieraiden tullessa on tylsää, jos kaikki istuvat puoliympyrässä ja tuijottavat ohjelmaa sosialisoinnin sijaan. Yksi vaihtoehto on piilottaa televisio kauniiseen kaappiin tai Muunto-seinään jolloin on luonnollista asetella tuoleja uudelleen vieraiden tullen. Olohuoneessa on hyvä olla jokin muu kiintopiste, kuin televisio. Yksi hyvä vaihtoehto on näyttävä kirjahylly, mutta myös esimerkisi näyttävä piironki toimii loistavana kiintopisteenä.

Huomio valaistukseen

Olohuone on myös se huone, jossa luovan hulluuden voi päästää valloilleen koska siellä vietetään niin paljon aikaa. Se jää vierailijoille mieleen ja sen pitää olla turvallinen kotisatama kaikille perheen jäsenille. Koska olohuoneessa paitsi katsellaan televisiota, myös rentoudutaan usein kirjan parissa on tärkeää kiinnittää huomiota huoneen valaistukseen. Yleisvalaistuksen tulee olla sellainen ettei se häiritse television katselu, tai pelien pelaamista mutta valaisee kuitenkin riittävästi. Sohvan tai nojatuolin jossa useimmiten luetaan lähettyville kannattaa sijoittaa vielä oma kohdevalo. Muista valita lamppu joka valaisee tarpeeksi, mutta ei häikäise lukijaa. Älä sijoita kohdevaloa suoraan lukukohdan yläpuolelle, sillä se saattaa vaikeuttaa lukemista heijastumalla ikävästi kirjan sivuilta.

Mieti valaistus aina mahdollisena somistuksena ja sisustuksellisena elementtinä, älä pakollisena pahana.

Tasoja ja pöytiä

Valaistuksen lisäksi olohuonetta suunnitellessa tulee miettiä minkälaisia tasoja sinne tarvitaan. Riittääkö matala sohvapöytä? Jos olohuoneessa nautitaan esimerkiksi välipalaa on hyvä, että siellä on muitakin tasoja joille lasit ja lautaset voi laskea. Yksi vaihtoehto on sohvan käsinojalle asetettavat puiset tai metalliset aluset. Hauska lisä sisustukseen ja ratkaisu olohuoneessa syömisen ongelmalle ovat myös niin sanotut aamiastarjottimet jotka voi sijoittaa syliin. Tasoja suunnitellessa kannattaa huomoida myös, että niille kertyy helposti lehtiä ja kirjoja. Monissa sohvapöydissä on tätä nykyään laatikoita ja lokeroita minne tavarat on helppo huitaista pöydältä yllätysvieraiden tullessa. Kannattaa kuitenkin pitää huolta, ette laatikoista tule niitä kodin löytötavaratoimistoja.

Tasoja valitessa mieti myös haluatko kestitä vieraita olohuoneessa; tarvitaanko sinne apupöytä joka toimii tarjoilupöytänä tarpeen tullen tai haluatko viettää perheen elokuvahetkiä napostellen popcorneja; mihin kulhot, limsapullot ja lasit lasketaan. Riitääkö tila kaikille ja onko kaikki helposti saatavilla?

Pieniä asioita

Kirjahylly on luonnollinen paikka kirjoille, mutta mihin sijoittaa lehdet joita lapsiperheissä varsinkin tulee selailtua useampia viikossa? Lapsien kasvaessa varmasti lehtimääräkin lisääntyy sillä yleensä kaikkiin harrastuksiin liittyy omat lehtensä. Perinteiset lehtitelineet ovat suosittuja mutta niihin ei mahdu paria lehteä enempää. Yksi ratkaisu on hankkia kaksi erillistä laatikkoa. Toinen lähemmäs eteistä jonne heitetään lehdet joita ei tule uudestaan luettua (esimerkiksi illalla saman päivän sanomalehti) ja toinen sijoitetaan kirjahyllyn tai sohvan läheisyyteen olohuoneeseen. Siihen voidaan laittaa ne lehdet joiden pariin haluaa vielä palata.

Olohuonetta suunnitellessasi mieti myös onko se huone jossa yövieraat halutaan majoittaa (mieti tilan kannalta) ja halutaanko olohuoneeseen rajata oma tila tietokoneelle esimerkiksi peli- ja työtilaksi. Tämä tila täytyy pystyä rauhoittamaan muulta elämältä läksyjen ja töiden teon ajaksi.

Keittiö kuin kone -kaikkien osien pitää olla kunnossa

Keittiöstä vanha kanha sanoo sen olevan kodin sydän. Siellä paitsi kokataan, myös vietetään aikaa ja seurustellaan.

Keittiö on huone johon kannattaa kodin suunnittelussa ehdottomasti panostaa. On tärkeää, että kaikille keittiötarvikkeille on oma paikkansa ja ne ovat helposti saatavilla. Kuivaruokakaappi ja jääkaappi kannattaa sijoittaa lähekkäin jolloin kauppalistoja tehdessä on helppo käydä molemmat läpi puuttuvien tuotteiden varalta. Myös kattiloiden sijoittelua kannattaa miettiä.

Mausteita keittiöön

Yksi suurimmista virheistä mitä nykyisissä asunnoissa suunnittelussa on tehty, on se että maustekaapit on sijoitettu hellan yläpuolelle. Vaikka mausteet on kätevä ottaa siitä ruokaa tehdessä pilaa kattiloista ja kasareista nouseva höyry helposti kuivatut mausteet. Sijoita maustekaappi mielummin hellan viereen, kuin sen päälle. Ruokaa laittaessa kannattaa myös muistaa, että mausteet ovat usein sellaisia, että niiden maku tulee parhaiten esiin kun ne lisätään ruuan laiton loppuvaiheessa.

Mikäli kasvatat keittiössäsi yrttejä esimerkiksi pöytäpuutarhassa (esimerkiksi Zen Grow ja IndoorGarden) sijoita sekin hellan ja ruokapöydän lähettyville jolloin yrttien lisääminen on helppoa. Pöytäpuutarhoissa tulee yleensä mukana kirkasvalolamput joten ne voi sijoittaa pimeämpäänkin keittiön nurkkaukseen.

Miksi piilottaa?

Siisteissäkin keittiöissä saattavat ällöttävät kodin ötökät (erityisesti riisihäröt jotka kulkeutuvat jauhojen mukana jo myllystä asti munina) tehdä välillä tuhojaan. Kuivaruuat kannattaa säilyttää niiden omien pakkauksien sijaan tiiviissä kannellisessa purkissa. Muista kiinnittää purkkien kylkiin tiedot siitä mitkä jauhot ovat missäkin purkissa ja koska on parasta ennen päivämäärä. Purkit toimivat myös kauniina sisustuselementteinä joten valitse ne huolellisesti oman makusi mukaan. Kaikkea ei kannata piilottaa kaappien ovien taakse. Persoonallien keittiö syntyy avohyllyistä jotka paljastavat hyllyillä olevat tuotteet. Avohyllyt myös ”pakottavat” siivoamaan useammin jotta keittiö pysyy siistinä.

Avohyllyjä kootessa kannattaa miettiä miten ja mitä haluaa niille sijoitella. Hyvä vaihtoehto on myös sijoittaa keittiöön kahdet pienemmät kaapit päällekkäin yksien isojen sijaan. Tällöin ylempiin voi asentaa ovet ja alemmat jättää ovettomiksi. Sijoita ovettomaan kaappiin esimerkiksi viinipulloteline. Viereiselle hyllylle voit sijoittaa joko perinteisesti pystyyn viinilasit, tai kiinnittää erityiset kiskot päällimmäisen hyllyn pohjaan johon liu`utat lasit jaloistaan roikkumaan. Näin ne eivät myöskään pääse kaatumaan. Lasien ja pullojen viereen on hyvä sijoittaa lautaset, kauniit kankaiset lautasliinat ja niiden pidikkeet jne.

Saarekkeella tilaa ja järjestystä

Isoissa keittiössä suosittuja ovat niin sanotut keittiössarekkeet. Saarekkeeseen sijoitetaan joko kaappeja ja työpöytätilaa jolla nautitaan mahdollisesti aamiainen lehteä lukien tai sitten vaihtoehtoisesti hella ja uuni voidaan sijoittaa siihen. Tällaisessa ratkaisussa saarekkeen päälle usein ripustetaan katosta roikkumaan kattilat, kauhat ynnä muut. Keittiöstä muodostuu usein varsinkin isomissa kodeissa seurustelupaikka joten saarekkeen toiselle puolelle kannattaa valita muutama istuinpaikka. Samalla se voi toimittaa pienimuotoisesti esimerkiksi baaritiskin virkaa.

Pienessä asunnossa olohuone ja keittiö ovat usein samaa tilaa, kapea saareke voi tällaisessa asunnossa toimia tilanjakajana. Mikäli se sijoitetaan osaksi seinän viereen kannattaa yläpuolelle miettiä jonkinlaista vitriiniä tai kaapistoa. Lasista tehty yläkaapisto tarjoaa säilytystilaa laseille, mukeille ja kauniille kulhoille, mutta ei tee asunnosta tunkkaisen oloista.

Rohkeasti maalilla

Isoissa perheissä keittiössä yleensä tehdään paitsi ruokaa, siellä myös lapset saattavat tehdä läksyjä ja joskus se toimii jopa kotitoimistona. Melkein aina ruokapöydille ja keittiötasoille eksyy papereita, kyniä, maksettavia laskuja ja esimerkiksi piirustuksia. Tällaisessa tilanteessa kannattaa miettiä seinälle kiinnitettävää magneettitaulua (tai maalattavaa magneettimaalia) johon tärkeät paperit voi kiinnittä, mutta ne eivät vie tilaa. Jokin hylly, tai työtason nurkka voidaan varata korille ja purkille joihin pitkin tasoja seilaavat paperit ja kynät on helppo sijoittaa.

Magneettitaulun lisäksi seinällä voi liitutaulumaalilla maalata oman alueen johon voi kirjoittaa vaikkapa sen kauppalistan, tärkeät päivämäärät ja pienet muistettavat asiat. Ensimmäisenä, tai viimeisenä kodista lähtevä voi aina kirjoittaa pienen tervehdyksen perheen muille jäsenille. Pienten lapsien kanssa kannattaa kuitenkin miettiä kannustaako tämä liikaa seinille piirtelyä.

Mira ja rakkaus sisustamiseen

Lapsena haaveilin siitä, että saisin tapetoida koko huoneeni julisteilla. Ihailla Kurt Cobainia luomavia silmiä, enkä tylsiä kukkatapetteja jotka joskus nuorena ihan itse valitsin. Vähän vanhemapana halusin maalata seinäni mustaksi ja kirjoituspöydän paikka vaihtui usein huoneessani. Muistan kun Demi-lehteä lukiessani luin paitsi meikkaus- ja hiusvinkit, paneuduin myös sisustuksista kertoviin juttuihin. Minusta oli kiehtovaa päästä kurkkimaan muiden nuorten huoneisiin ja heidän sisustusratkaisujaan. Erään tytön seinä oli pinkki ja siihen oli maalattu sarjakuvahenkinen kissanainen, voi että kuinka kateellinen olinkaan.

Vähän myöhemmin monen mutkan kautta päädyin Sotkalle sisustusmyyjäksi ja jonkinlaiseksi somistajaksi siinä sivussa. Noihin aikoihin Sotkalla ei ollut somistajia joten taisin vähän niinkuin itse värvätä itseni tekemään niitä hommia myymälään jossa olin. Enkä ikinä voinut käsittää, että miksei Sotkan puolella voinut nähdä yhtä paljon vaivaa somistusten eteen, kuin esimerkiksi Askolla. Ja koska käsite ”somistaja” oli tosiaan vieras Sotkalla, kutsuimme minua somistimeksi. Lainasin Askon puolelta pientuotteita kuten tauluja, kulhoja sekä astioita ja tein kattauksia ja pienimuotoisia somistuksia myymälään. Noihin aikoihin ehkä haaveilin vielä sisustussuunnittelijan ammatista ja teinkin parille asiakkaalle pienimuotoisia suositteluja valopisteiden sijoittelusta ja muusta.

Sydämeni tykytti kuitenkin sisustamista enemmän kirjoittamiselle ja veri veti musteen perään, joten sisustussuunnittelijan sijaan minusta tuli toimittaja. Eikä mikä tahansa toimittaja, vaan sisustustoimittaja. Sain yhdistää kaksi intohimoani: sisustamisen ja kirjoittamisen. Vaikka tässä kohtaa voidaan todeta, että suutarin lapsella ei ole kenkiä, sillä oma kotini on kaikkea muuta, kuin sisustuksen riemuvoitto. Se ei silti vähennä sitä faktaa, että jaksan aina innostua uusista suuntauksista, edelleen lumoutuneena selailen sisustuskirjoja (joita täälläkin tulen esittelemään) ja huokailen kauniiden sohvien perään. Lehdistötilaisuuksissa pyöriessäni päässäni pyörii paitsi se oma unelmasisustus (tästäkin myöhemmin enemmän) myös se, että mitä kaikkea kivaa pääsen taas jakamaan lukijoillemme.

Lähtökohtani artikkeleita kirjoittaessa on tuoda ideoita, uusia näkökulmia ja toisenlaista visiota. Blogin puolella pääsen irroittelemaan ja voin tuoda mukaan omia mielipiteitäni ja lempparijuttujani. Mukana seikkailee välillä myös koirani Cleo, joka myös toimistokoirana tunnetaan. Löllerö on melkeinpä intohimoisempi sisustaja meillä kotona kuin minä. Useampaan otteeseen hän on somistanut kotimme esimerkiksi nenäliinoista tehdyllä silpulla.

Toivottavasti viihdytte seurassani pitkään :)

Mira Pöyhönen, sisustustoimittaja (tämä kuulostaa joka kerta yhtä ihanalta)

ps. muistathan, että meidät löydät myös Facebookista?