Olen jo pitkään pohtinut, miksi meillä on niin vähän
loft-asuntoja? Ulkomaisia asumis- ja sisustusohjelmia katsellessa huomaa usein,
että asuntojen muoto ja tunnelma on aivan erilainen kuin suomalainen
peruskaksio. Nopeasti havaitsee myös sen, että asunto on tehty muualle kuin
perinteiseen asuintaloon. Tila on tyypillisesti avara, korkea, valoisa. Se on
myös muunneltavissa fiiliksen mukaan. Tavallista on, että tilassa näkyy
alkuperäisiä rakenteita, kuten paljasta betonia tai tiiltä. Useasti tilaa
elävöittävät myös näkyvissä olevat vanhat putkirakenteet ja metallisäleet. Myös
hissi kertoo talon menneisyyden. Ja tällaiseen tilaan syntyy viihtyisä ja
persoonallinen asuinmiljöö.
 |
| Omaperäinen tilankäyttö on loft-asunnoille tunnusomaista. |
Ikkunasta, joka saattaa olla myös lasitiiltä, seuloutuu
hämärä valo ja maisemaa ei näy. Toisaalta näkyvä maisema voi olla upea meri-
tai jokimaisema. Joskus ulkonäkymä on ränsistynyt vanha teollisuusalue. Näissä
kaikissa on kuitenkin oma spirittinsä.
Olinkin hyvin ilahtunut, kun silmiini osui arkkitehti Anna
Kyyhkysen ajatuksia mahdollisuuksista rakentaa enemmän loft-asuntoja myös
Suomessa. Hän korosti erityisesti, että pääkaupunkiseudulla on nyt melko
erikoinen tilanne kiinteistöjen suhteen. Uutta rakennetaan jatkuvasti, mutta
samanaikaisesti on tyhjän panttina jopa miljoona neliötä vanhaa toimistotilaa
ja teollisuuskiinteistöjä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pääkaupunkiseudun
tyhjistä neliöistä saataisiin rakennettua esimerkiksi 10 000 uutta asuntoa ja
samalla katettaisiin kahden vuoden asuntotarve. Palveluasuntoja voitaisiin
rakentaa enemmänkin, sillä asuntojen keskimääräinen koko on yleensä tavallisia
asuntoja pienempi. Tämän asian huomioiminen puoltaa mielestäni hyvin sitä,
miksi loft-asuntojen runsaanpaa rakentamista pääkaupunkiseudulla olisi syytä vakavasti
pohtia.
Toki täytyy myöntää, että alussa saattaa olla haasteellista
tottua siihen ajatukseen, että vanhan tutun rakennuksen käyttötarkoitus
muuttuu. Esimerkiksi vanha teollisuusrakennus saattaa olla monen ihmisen
entinen työpaikka ja se saattaa mieltyä aivan muuksi kuin viihtyisäksi
asuintaloksi. Mutta yleensä ajan mittaan, kun silmä tottuu muutokseen, ollaan
tyytyväisiä, että rakennukselle on annettu uusi elämä. Ja yleensä asukkaat ovat
viihtyneet.
Myönteistä pohtimani kehityksen kannalta on myös se, että
Asuntomessut Helsingissä 2020 -projektin yhteydessä suunnitellaan loft-asuntotuotannon
lisäämistä, yhtenä uutena, urbaanina asuntomuotona. Kiinteistön muuttaminen
uuteen käyttöön on toisaalta kuitenkin monitahoinen projekti. Siinä saattaa
vierähtää helposti useampikin vuosi. Talon käyttötarkoituksen muutos on
kaavoituskysymys ja aina myös taloudellinen investointi. Merkittävää on myös
rakennuksen muuntojoustavuus, eli miten vaivattomasti se muuntuu toiseen
käyttötarkoitukseen.
Koska selvitettäviä asioita on paljon, onkin hyvä, että
liikkeellä ollaan jo nyt. Olisi järkevää kartoittaa sopivat
teollisuusrakennukset, kauppakeskukset ja toimistotilat jotka soveltuvat
asuinkäyttöön. Avata keskustelu näistä ja etsiä kiinnostuneita rakentajia ja
investoijia sekä madaltaa mahdollisuutta muuttaa tällaisten rakennusten
käyttötarkoitusta. Näin, ehkä muutamien vuosien päästä, minunlaiseni urbaani
kansalainen saa nauttia myös Helsingissä loft-asumisen riemuista.
Ja lopuksi hieman faktaa:
Loft-asunnolla tarkoitetaan asumiskäyttöön muunnettua tilaa,
joka sijaitsee alun perin muuhun käyttöön tarkoitetussa rakennuksessa,
esimerkiksi tehtaassa, varastorakennuksessa tai muussa liikerakennuksessa
Miksi toimistotiloja ja teollisuuskiinteistöjä on niin
paljon tyhjillään?
- Rakennuksen ominaisuudet: vanhat rakennukset eivät
välttämättä enää vastaa nykykäyttäjien vaatimuksia ominaisuuksiltaan ja
olosuhteiltaan.
- Sijainti: rakennuksen sijainti on saattanut muuttua
huonoksi liiketoiminnan kannalta. Useimmat käyttäjät haluavat tilat hyvien
liikenneyhteyksien varrelta.
- Tarpeellisuus: esimerkiksi toimistorakennus saattaa käydä
liian isoksi ajan mittaan. Työ on muuttunut liikkuvammaksi ja työtilojen käyttö
on aikaisempaa tehokkaampaa, joten samalle työntekijämäärälle riittää pienempi
neliömäärä.
(lähde: arkkitehti Anna Kyyhkynen, Pöyry Oy)
Ari/päätoimittaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti