Lottovoittoa, sitä isompaa kuin kuusi
oikein, odottaessa on päähän nyt muutamassa päivässä syntynyt
seuraava suunnitelma:
Kokoa ehkä 40-60 neliötä. Simppeli
sisustus, jotain uutta ja vanhaa. Sanoisin että eklektinen, mutta
kun se kuulostaa niin typerän snobilta. Jotain rohkeaakin voisi
olla, sillä tavoin että heti ulko-ovelta ei arvaakkaan mitä
eteisen jälkeen iskee naamalle. Tekniikkaa olisi vastoin kaikkia
mökkeilyn sääntöjä niin pirusti. Keittiössä tai
keittonurkkauksessa täysi latinki välineistöä: induktioliesi,
kiertoilmauuni, mikro, astianpesukone, kaikki vähänkään
tarpeelliseksi kuviteltavat pikkukoneet, olisikohan oikein
viinikaappikin...
Taulutelevisio olisi hillitysti liian
iso. Olisi mediapalvelin jossa ripattuna kaikki omistamani cd:t ja
dvd:t, kultakorvalle ei Spotifyn äänenlaatu riitä. Surround-sohva
(joku on kuulema sellaisenkin tehnyt), ja Amfionit. Kauko-ohjattava
valaistus. Koko sotkua tietysti ohjataan puhelimella tai
taulutietokoneella.
Kylppäri, kyllä, ihan oikea kylppäri.
Pesukone, sellainen joka kuivaakin pyykit. Saunalla en kuitenkaan
taida itseäni uskaltaa huijata näin pienessä tilakokonaisuudessa.
Ei tule riittävän isoa että toimisi. Mutta amme olisi kiva. Ei
tarvitsisi rannalle jaksaa raahautua, kun kelitkin nyt yleensä on
mitä on. Oikein kun helle iskee niin sitten tietysti...
Mökille tyypillisesti sijainti ja
maisemat ovat tärkeät. Saisi olla sen verran korkealla paikalla
että näkee tarpeeksi kauas, eikä katutason hälinä turhaan
häiritse. Ehkä neljännessä tai viidennessä kerroksessa. Ei
välttämättä aivan ydinkeskustassa, mutta kävelymatkan päässä
kuitenkin. Joku oikein vanha talo olisi tietysti makea, mutta liian
valikoivaksi ei auta ruveta. Hinta ja yhtiövastike kovin raskaaksi
niissä käyvät.
Semmoinen mökki. Sinne aina mataisin
kun maailma kaatuu päälle. Olisin ja nauttisin. Niinkuin mökillä
pitääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti