keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Puutarhan Kevät -messut sytytti taas puutarhakuumeen

Turussa joka toinen vuosi järjestettävät Puutarhan Kevät -messut ovat oikeasti lähtölaukaus ainakin Lounais-Suomen viherpeukaloille. Se kutkutus, mikä peukkujen hangassa on tuntunut jo jonkun aikaa, saa kaikki sormet sätkimään viimeistään kun pääsee Messukeskukseen sisään ja aistii: haistaa, kuulee ja maistaa tämän tapahtuman. Sain sentään nukuttua messujen avajaista edeltävänä yönä, mutta kyllä jo aikaisin aamulla suhattiin Anu-kuvaajan kanssa Turun Artukaisiin. Ja sitten päähallissa jo sai päästää koko patoutuneen viherhulluuden valloilleen.
 Eksotiikkaa: chilen araucaria

 Vuosi vuodelta Puutarhan Kevät yllättää kävijät jo pelkällä yleiskoristelullaan. Päähallin katseet vangitseva kymmeniä metrejä korkeaan kukkatorniin oli käytetty tuhansia viherkasveja; kahdelta seinämältään torni oli viherkasvien peitossa ja kaksi seinää oli vesiputousta. Asuntoinfoonkin pihasuunnittelusta kertonut hortonomi Marianne Blom-Salola oli yksi ihanuuden suunnittelijoista ja toteuttajista. Kasvi-vesitorni oli pystytetty kukkulalle, jota puolestaan kattoi kukkivat sipulikasvit: hyasintit, krookukset, pikkutulppaanit ja jonka vihreinä vyöhykkeinä kiemurteli lehtisalaatti- ja persiljakiehkurat. Kukkulan sivuilla solisi, lirisi ja lorisi parisenkymmentä erilaista vesiaihetta – kuten sanoin, nautintoa kaikille aisteille. Tämän vuoden messujen teema oli Vesi puutarhassa, mutta se ei kyllä paljon muuten kuin tässä rakennelmassa näkynyt.
  Juuri huhtikuussa kukkivat Japanissa nämä kirsikat.

Messuthan tarjosivat muutakin kuin silmänruokaa, mutta nyt tyydyin vain keräämään aistinautintojen lisäksi tietoa. Anu-raukalla on oma iso piha, mutta pää pyörryksissä jakelin hänelle vaan pyyntöjä ”kuvaa toi ihanuus”, ”saaks tosta kasvista sellasen kasvokuvan?”jne, että ei tainnut rassukka enää jaksaa hankintoja tehdä. Paljon kävijät kuitenkin kantoivat ulos kasvavaa kauneutta ja niihin liittyviä tarvikkeita. Hauskaa oli huomata, että messukeskukseen muutamat innokkaat tulivat myös oma puunoksa kainalossa. Messuilla oli nimittäin tarjolla varttamista. Näin vaikkapa vanhan lempiomenapuun sai muutamalla eurolla uuteen iskuun ammattilaisen käsittelyssä.

Viherkasvien lehtien muodoilla ja värityksillä voi leikkiä.

Ohjelmasisältöä luentoineen, vinkkeineen, näytöksineen riitti neljälle päivälle. Meille nyt riitti yksi, supertehokas päivä. Yksi mielenkiinoisimmista aiheista oli Slow Gardening – näin vältät stressin puutarhan hoidossa. Ja aivan varmasti omilla aiheillaan itseoikeutettuna luennoitsijana hääri armoitettu puutarha-alan tietoviisas emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi. Huomasin, että lapsille oli järjestetty viikonloppuna oma kukkasidontakilpailu, samoin upeata silmänruokaa ja uskomattomia ideoita sai floristimestareiden kukkasidontanäytöksistä. Omat, olkoon nyt sitten vaikka kuinka vihertävät, sormeni eivät kyllä moisiin kykene! Ötökkäsafarikin jäi minulta tänä vuonna väliin, mutta suosittelen kaikille puutarhaansa rakastaville paljon perhosia ja hyödyllisiä ötököitä puiden oksille lepattelemaan ja möyrimään. Ötökät ovat hyödyllisiä, tietää jo Nalle Puhin puutarhuri-kaveri Kanikin.
 Aromikasta naposteltavaa.

Uutuustuotteista bongasin mm. idean pihakutsukonseptista, jossa puutarhaa voi käydä vaikka omassa kodissa. Tästä lisää sivuillamme www.asuntoinfo.fi. Laadin sinne tietoiskutyyppiset uutiset myös muutamasta muusta uutuudesta. Käy kurkistamassa! Yhtä aikaa puutarhamessujen – jotka olivat jo 30. Turussa järjestetyt – kanssa oli messukeskuksessa ensimmäistä kertaa kokonaisuus nimeltään Perinnekoti 2012, joka esitteli korjaus- ja perinnerakentamista. Tästä aiheesta tulee vielä oma blogijuttunsa. Anun kuvat puhukoot puolestaan!

 Vesi pulppuaa kivestä.

 Niin ajankohtaista.

  Harvemmin nähty keijunlilja sopii myös kesällä ulos.

 Koko majesteetillinen komeus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti